Raja-alueita pidetään yleisesti syrjäisinä alueina, joiden kehitys on muita alueita jäljessä. Yllättävän harvoissa tutkimuksissa on kuitenkaan käytetty tilastotietoja ja määrällisiä analyyseja tämän väitteen selvittämiseen. Vuonna 2016 kirjoitin artikkelin, jossa pohdin sitä, mitä tilastot kertovat Euroopan raja-alueiden alueellisesta kehityksestä. Keskityin erityisesti niihin haasteisiin, joihin tutkijat törmäävät käyttäessään tilastotietoja ja määrällisiä analyysimenetelmiä raja-alueiden aluekehityksen tutkimiseen.
Hyödynsin tutkimuksessa tilastotietoja ja menetelmiä, joita käytettiin Ulysses-tutkimushankkeessa. Ulysses-hanke toteutettiin vuosina 2010–2012 osana ESPON 2013 -ohjelmaa ja siinä tutkittiin eurooppalaisten raja-alueiden alueellista kehitystä. Havainnollistan artikkelissa, miten tilastolliset analyysit paljastavat eurooppalaisten raja-alueiden hyvin erilaiset kehityskulut. Tuon myös esille, miten yksistään raja-alueen määrittäminen tilastoista voi olla haastavaa ja miten rajan vaikutuksia aluekehitykseen on haastavaa mitata etenkin, jos samoja menetelmiä käytetään tiheästi ja harvaan asuttujen alueiden tutkimiseen. Lopuksi käsittelen artikkelissa sitä, millä tavalla tilastotutkimusten tuloksia voidaan käyttää raja-alueiden poliittisessa päätöksenteossa.
Artikkeli löytyy verkosta englannin kielellä: Kaisto, V. 2016. Territorial development of European cross-border areas from the perspective of statistical data and analyses. International Journal of Contemporary Economics and Administrative Sciences 6 Special Issue 2: 75–91. http://www.ijceas.com/index.php/ijceas/article/view/117