Olen ollut kiinnostunut “kaksoiskaupungeista” siitä saakka kun muutin Imatralle vuonna 1999. Imatraa ja Svetogorskia oli 1990-luvun loppupuolella ryhdytty nimittämään kaksoiskaupungiksi erityisesti markkinointitarkoituksissa. Työskennellessäni Etelä-Karjala-Instituutissa laadimme Nadya Nartovan kanssa selvityksen siitä, miten hyvin imatralaiset ja svetogorskilaiset tuntevat kaksoiskaupunki-käsitteen ja mitä se heille merkitsee. Tuo vuonna 2008 julkaistu “kaksoiskaupunkibarometri” löytyy täältä.
Syvensin barometritutkimusta tutkimusta myöhemmin järjestämällä fokusryhmähaastatteluja Imatralla ja Svetogorskissa, ja julkaisin haastattelujen perusteella artikkelin Journal of Borderlands Studies -lehdessä. Halusin haastaa tutkimuksella aikaisempia kaksoiskaupunkitutkimuksia, jotka olivat todenneet, ettei aitoja kaksoiskaupunkeja ole olemassa. Suurimpana haasteena aitojen kaksoiskaupunkien syntymiseen oli pidetty rajat ylittävien kontaktien ja yhteisen identiteetin puuttumista kaupunkilaisten välillä. Asukasbarometri oli kuitenkin osoittanut, että Imatralla ja Svetogorkissa on ihmisiä, jotka tuntevat asuvansa kaksoiskaupungissa.
Fokusryhmähaastattelujen perusteella tekemäni analyysi osoitti, että asukkaat identifioituvat kaksoiskaupunkiin, jos heidän mielikuvansa kaksoiskaupunki-käsitteestä vastaavat heidän arkipäivän kokemuksiaan ja käsityksiään kaupunkitilasta. Suurin osa haastateltavista koki, että heidän mielikuvansa kaksoiskaupunki-käsitteestä eivät vastaa todellisuutta Imatralla ja Svetogorskissa. Pari haastateltavaa kuitenkin pohti, että rajan ylittäminen on nyt osa ihmisten arkea ja juuri tästä syystä voidaan ajatella, että Imatra ja Svetogorsk ovat kaksoiskaupunki. Tämä erilainen tapa käsittää, mitä “kaksoiskaupunki” on selittää sen, miksi Imatralla ja Svetogorskissakin voi olla asukkaita, jotka tuntevat asuvansa kaksoiskaupungissa – siitä huolimatta, että tutkijat ovat todenneet, etteivät Imatra ja Svetogorsk muodosta aitoa kaksoiskaupunkia.
Artikkeli löytyy verkosta englannin kielellä: Kaisto, V. 2017. City Twinning from a grassroots perspective: Introducing a spatial framework to the study of twin cities. Journal of Borderlands Studies 32(4): 459–475. https://doi.org/10.1080/08865655.2016.1238315